Erämaassa viiden koiran vetämä reki kulkee äänettömästi ja lumihiutaleita leijuu ilmassa. Koirat vetävät innolla tasaista tahtia ja voin katsella vain maisemia kun johto tottelee suuntakäskyjä melkein jo ajatuksesta. ...tai sitten ei hehehe... ;-D

Matkaan lähdettiin kuitenkin vakivitosella ja luntakin oli hiukan ilmassa. Juuri sen verran, että laukassa naamaan pistelee "kivasti". Rauhallista myös, ketään ei näkynyt missään vaikka reittimme kulkeekin tuossa tien lähellä pellon puolella. Erämaata tosin meitin maisemat ei ole nähneetkään!

Ajoin ekat n. 5 km painon kera kun vedin perässä muovipussitettua autonrengasta (ei kerää lunta ja liukuu liukkaammin) lanatakseni kokeeksi reittiä. Johdossa oli bortsut ilman seisinkiä tällä erää, Kaitsu juoksi yksin keskimmäisenä ja pyörässä olivat Pinja & Nox. Niin kauan kuin muut jaksoivat mennä reipasta laukkaa niin Pinja juoksi löysällä liinalla. On se vaan kumma otus, sitten kun muut väsyivät ja matka muuttui vaikeammaksi (ajettiin mm. metsäväli jolla mäkiä ja sitä ei ole aurattu) niin Pinja alkoi vetää hyvin ja vetikin sitten loppukilsat tasaisesti. Se tarvitsee ekat kilsat lämmittelyä? :-P

Johdon käännökset oli hienot oikealle - myös silloin kun käskin mennä suoraan. Ei muuta kuin jarrulle seisomaan ja käsky "Saga EI" tuli taas tutuksi. Teinkin monia yllättäviä reittejä pellolla, siinä kun on monta risteystä minkä kanssa kikkailla. Lopussa alkoi löytyä myös suora reitti risteyten yli. Kokeilin ajaa myös oikopolun umpihankeen. Ensin tein sen lähtöreitiltä navettaa kohden ja rämmin itse perässä. Hyvä ja suora pätkä tuli ja koirat sai helposti käskytettyä pois reitiltä hangen puolelle. Myöhemmin tein oikopolun kotiteltä peltoreitille eri tyylillä. Olin vaihtanut loppukilsoilla koirien järjestystä, koska osa alkoi selvästi väsyä (=Shira & Kai) Johtoon tuli Nox Sagan pariksi ja se pärjäsi hyvin ilman seisinkiä eikä harhautunut väärään suntaan. Shiran jätin juoksemaan niiden taakse ja Kaitsun siirsin Pinjan pariksi. Vaihto oli onnistunut ja koirat jaksoivat hyvin juosta loppuun saakka ja olisivat vielä jatkaneetkin kun Nox nosti niitten intoa edellä.

Niin se toinen oikaisu umpihangessa... Nox oli Sagan kanssa johdossa ja arvelin sen kääntävän meidät kokoaan ympäri tiellä jos yritän käskyttää. Talutin siis Noxin hangen puolelle ja kutsuin Sagan mukaan. Sitten rämmin edellä ja kutsuin koiria perään. Homma onnistui just eikä melkeen! Hyvin tottelivat ja pysyivät järjestyksessä. Reitillä menin sitten taas kyytiin ja matka jatkui.

Tilaamani valjaat eivät olleet vielä tänään postissa joten jätin pennut ajamatta, ne kun ovat juosseet turhan isoilla valjailla kun noi mun ei sovi ja Outin poikien valjaat joita ovat käyttäneet ovat liian suuret. Ehkäpä sitten huomenna, on kuulemma laitettu postiin viime torstaina. :-)